keskiviikko 5. lokakuuta 2016

L'automne

Salut!

Taas on pari viikko vierähtänyt  ja ehdin vihdoin kirjotteleen tänne... Mulla on ollut ihan älyttömän kiireistä tässä viime aikoina ja syksykin taitaa olla jo aika ajankohtanen...
Bongasin uggit eteisessä... Oli ollu jo käytössään. Samaisena päivänä näin tosin myös ihmisiä sortseissa ja t-paidassa ulkona.

Viime postauksen jälkeen oon mm. ostanut yli kilon suklaata (hups🙄), kuullut puhuttavan suomee koulussa, syönyt superhyvää jätskiä ja alottanut lukeen mun toista ( ja lisäks myös kolmatta) ranskankielistä romaania.

Pari viikkoo sitten myös lounastettiin yhdessä meijän koulun vaihtareitten kanssa. Paikalla oli siis mun lisäks kolme "vaihtaria" (asuu siis ma-pe täällä ja käy koulua, muuten asuu kotonaan) Baselista, yks tyttö Virosta, toinen Tunisiasta ja yks amerikkalainen, joka pitää välivuotta kiertämällä maailmaa.  Yks japanilainen tyttö puuttu paikalta, kun se oli vierailemassa suklaatehtaassa!

Toissa viikonloppuna mun hostvanhemmat kävi tekeen parin päivän pyöräreissun ja me Evan kaa jäätiin tekeen läksyjä. (tai ainakin melkein...) Käytiin siis tädin ja sedän kanssa syömässä hyviä hamppareita ja italialaista jätskiä (joka on ihan taivaallisen hyvää!!😋) , mulle on aina kauheen vaikee valita mitä makuja otan, kun kaikki on niin houkuttelevia! No meen pari makua kerrallaan.

Samana viikonloppuna meillä oli myös peli Lausannessa. Aamulla tankkasin hyvän aamupalan johon
kuulu tuorepuuroo, suklaata ja nutellabanaania. Mun teki myös ihan sairaasti mieli syödä pain au chocolat, mutta kotona ei valitettavasti niitä ollut.😔😔 Voitte sitten arvata kuinka ilonen olin, kun täti tuli aamulla hakeen mua jäähallille ja toi samalla niitä!! Ja kun sitten pääsin jäähallille niin, ylläripylläri, meijän valkku oli kans ostanu meille niitä!!  Mun aamupala oli siis oikein ravitseva. Viis minuuttia ennen pelin alkua paikalla oli meitä pelaajia 9+molarit, siinä sitten jännättiin ehtiikö kaks pelaajista kiireiltään mukaan peliin... No ehtihän ne... Kyllä muuten huomas pelissä, että oli syönyt hyvän aamupalan, kun luistin kulki ja sain hyvin peliaikaa. Lopputulos oli siis 1-3 VOITTO meille!!
Meijän tiimin maskotti, kulkee aina mukana.

Viime viikon maanantaina näin myös muita alueen vaihtareita, kun pidettiin piknik. Oli tosi kiva nähdä kaikkia ja kuulla vähän niitten kuulumisia. Suurimman osan niistä nään taas ens viikolla, kun meillä on YFU-leiri...

Viime viikolla tein myös vähän suomalaista ruokaa perheelle ja ateriaks valikoitui lohikeitto ja sämpylät. Uskallan jopa sanoa, että ruoka maistui ja koko satsi meni kerralla vaikka teinkin isomman annoksen, kun ohjeessa. Tuoreita sämpylöitä syötiin suomalaisittain voin ja ei-niin-suomalaisen juuston kanssa. Ja tästä kuuluisasta keitosta on nyt kuullu vähän useempikin henkilö... (on meinaan ihmeellistä, kun keitossa on lohta!!)
Ei ehkä kovin hyvännäköistä, mutta sitäkin paremman makuista! Lohikeittoa siis!

Onnistuin melkein polttaan ekan pellillisen sämpylöitä😆😆 no oli kuiteski aika hyviä

Viikolla käytiin myös tutkimassa mummon talviasunto (vuorilla on sille liian vaikeeta asua talvella) ja syötiin tosi hyvää (ja makeeta) kakku/piirakka/torttua. Nam! Kävin myös tsekkaamassa parin vaihtarin kanssa Cafè Populaire eli popu, joka on nimensä mukasiesti tosi suosittu, nimenomaan nuorten keskuudessa. (porukka ei tosiaankaan mahdu sisälle, vaan hengailee yhtälailla kadulla  paikan lähistöllä. Juhlittiin, täsmällisemmin illallistettiin, perjantaina naapurin pojan synttäreitä ja pelattiin lisäks Dixitiä. Onnistuu muuten myös ranskankielellä!
Ei hitsi meinas unohtua... Mama teki kans tosi hyvää luumapiirakkaa😋 Huomatkaa hedelmät taustalla... en siis syä pelkästään herkkuja...

Viime lauantaina mulla piti olla YFU:n tapaaminen. Huom! Piti olla, mutta eipähän ollut. Viikolla jo tuli viestiä, että golf urbain on peruttu huonon sään vuoksi, mutta mennään kyllä junaileen ja kahville. No, lauantaina saavuin sovittuun aikaan asemalle ja tajusin, etten tunnista sieltä ketää! No lähetin sitten siinä kaverille viestiä, että onko se jo paikalla ja vastaus oli: "en koska ei oo mitään tapaamista" . No en siitä lannistunut, vaan aattelin, että kun kerran olin keskustassa ni meenpäs vähän kierteleen paikkoja... Bongasin siis ensin pikkusia juoksijoita, koska Mini-Morat ja hetken päästä itseni supermarketin suklaaosastolta. Siä oli SUKLAAMAISTIAISIA! ja ne oli ihan semi hyviä suklaita... Ja lopputuloksena siis ostin kilon suklaata puoleen hintaan... Siis oikeesti PUOLEEN HINTAAN!! ...mut oli se silti kallista....😆😆
Sillä on ainakin kokoo riittävästi...
Tuolta laaksosta nousee aina aamulla tälläne pikkune sumupilvi

Pikkusia juoksentelemassa

Sunnuntaina mulla oli herätys kello 6.14... Niin ja siitä oli sitten mukava lähtee kipittään pimeeseen ja vesisateeseen kohti kauempaa bussipysäkkiä, koska sunnuntaisin sillä lähemmällä (joka ei oo sekään kovin lähellä) ei kulje busseja. No, mua ei sinänsä haitannu, koska oli menossa tienaan rahaa😁 eli siis toisin sanoen järjesteleen reppuja juoksutapahtumaan. Se oli ihan jees, mutta se mikä teki siitä astetta kivempaa, oli se, että seurana oli pari vaihtarikaveria ja juttelin myös parin muun talkoolaisen (meijän koulusta) kanssa!
Saatiin eväspussukat

Reput riveissä ottamassa noutajiaan

Ollaan ihan nurinkurin...

...Niin ja sitten iltapäivän koitin kovasti harjotella mantsan kokeeseen, mikä ei ollut kovin järkevää kosk mulla oli maanantaina ranskan koe... Johon siis unohdin harjotella😐 No koitan kovasti olla ottamatta stressiä noista koulujutuista (ja kaikesta muustakin), mutta tällatteelle suorittajaluonteelle se on aika semi vaikeeta. Etenkin, kun on ihan kauhee kiire! Siis oikeesti, toi YFU:n leiri ja syysloma (yhteensä siis 3viikon loma) tulee mulle just ihan täydellisellä hetkellä.
Oli sitten miten kiire tahansa pysäkille, aina ehtii ottaan yhen kuvan!

Tänne ei siis kuulu mitään traagisen huonoo, ainoostaan mua ärsyttää, kun jostain kumman syystä mulle on tosi vaikee pyytää ketään luokkakaveria mun kanssa ostoksille/kaupungille. Joka päivä se on mulla mielessä, mutta en vaan saa aikaseks. Mitä ihmettä mää siinä niin paljon pelkään? Sitä että vastaus on ei? No en kyllä, koska oon aika varma, että ne suostuu... Sitä, että vastaus on joo? No mutta, sitähän mä just haluan... Sitä, että teen virheitä, kun mä kysyn ranskaks? No ei todellakaan! ...Niitä mä oon tehny jo niin paljon, ettei pari sataa uutta virhettä tunnu enää missää!😅😅 No, ehkä tää nyt helpottaa, ku oon jo tänne avautunut, että tavotteena on kysyä jotain kaveria huomenna, tai viimeistään ylihuomenna. Saas nähä miten käy... Saanko kysyttyä vai en...?

Elikkäs heipat kaikille ja kuulemiin!😊

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Rohkeasti vaan kommentteja kehiin!